Re: [DX] Auringon aktiiviteetti noussut
[Date Prev][Date Next][Thread Prev][Thread Next][Date Index][Thread Index]

Re: [DX] Auringon aktiiviteetti noussut



2) Pilkkuluvun kasvu näyttää tosiaan olleen hurjaa 1900-luvun alkupuoliskolla ja sen jälkeen on tultu, kovasti poukkoillen ja aikaisempaan nähden tosi vähän, mutta alaspäin kuitenkin. Iso vaihtelu näyttäisi menevän noin vuosisadan sykleissä eikä suinkaan mitään tasaista sinikäyrää. 1800-luvun puolivälissä pilkkuluvun huippu oli tosi matala, kun taas 1600-luvun alussa tasoitettu pilkkuluku oli tosi korkealla. Nämä näkyy hyvin kuvasta, jonka aamummalla yritin lähettää listalle.

HAA:n viestiin viitaten osaltani rohkaisen/pyydän asiasta enemmän tietäviä mahdollisuuksiensa mukaan kirjoittamaan aiheesta RM:aan, vaikka yhteistyössä! Lankeava arvostus olisi korkeaa tasoa!

73 JVH


-----Alkuperäinen viesti-----
Lähettäjä: dx-bounces@xxxxxxxxxxxxx [mailto:dx-bounces@xxxxxxxxxxxxx] Puolesta Sven-Erik Hjelt
Lähetetty: 5. lokakuuta 2006 12:29
Vastaanottaja: Suomalaisten DX-lista
Aihe: Re: [DX] Auringon aktiiviteetti noussut

Hei kaikille!

Onpa virinnyt mielenkiintoinen keskustelu JM:n viestin pohjalta. Itse näen tässä kaksi eri asiaa: 1) kuuluvuuden muutokset 2) auringon aktiivisuusmuutokset.

1) Kuuluvuuden suhteen ovat muuttuneet:
	a) kohinatason kasvu  (kaikki sähkölaitteet, ml digitaalipörinät)
	b) asemien jakautumat taajuuksilla. 9/10:llä tarkoitin lähinnä 1970-luvun lopun muutosta, jolloin aasialaiset siirtyivät 9-jakoon.  
Tästä
		oli varmaan sekä myönteisiä että kielteisiä seurauksia kuuntelulle.
	c) kuuntelijoiden kokemus: 1960-luvun "vaikeat" asemat, joiden kuulumiseen piti olla "hyvät kelit" , Osa samoista asemista  
kuuluu		vielä tänääkin, mutta niitä ei tavallisuutensa vuoksi edes  
merkitä muistiin. "Hyvät kelit" tänään edellyttävät paljon erikoisempien
		ja harvinaisempien asemien kuulumista.
	d) laitteistojen muutokset: sekä hyvään että huonoon suuntaan Tarttis siis olla SYSTEMAATTISIA mittauksia ja pitkältä ajalta todellisten muutoksien erottamiseksi mutusta.

2) Lueskelin hiukan JM:n esille tuomaa Ilja Usoskinin ja kumppaneiden artikkelia. Mielenkiintoinen ja hyvä juttu, mutta en  löytänyt sieltä mainintaa auringonaktiivisuuden muutoksista viimeisten vuosikymmenien aikana. Muissa Iljan ja kumppaneiden  sekä muiden tutkijoiden jutuissa sen sijaan todetaan auringon aktiivisuuden kasvaneen 1900-luvun aikana lähes kaksinkertaiseksi. Kun käyriä katsoo tarkemmin, muutos keskittyi minusta 4-5 ensimmäiselle vuosikymmenelle. Tämän jälkeen vuosittaiset vaihtelut ovat heilahdelleet kasvaneen tason molemmin puolin.  
Aktiivisuuden mittana on näissä sekä aurinkovuo että muunneltu auringonpilkkuluku. Kaikkien juttujen mielenkiinto kohdistuu selkeästi pitkäaikaisiin (satojen ja jopa tuhansien vuosien)  vaihteluihin.

DX-kuuntelun suola on mielestäni se, että sekä kelit, kuunteluolosuhteet että asematarjonta  muuttuvat jatkuvasti. Pidän suolaisesta ruoasta.

73 SEH


5.10.2006 kello 09:01, Risto Vähäkainu kirjoitti:

  asemien osalta. Ja onko jo unohtunut se seikka, että nykyinen
>>>> kanavajako 9/10 kHz ei ollut voimassa 50- ja 60 luvuilla ainakaan.
>>
>>> Keskiaalloilla 9 kHz kanavajako Euroopassa vahvistettiin 
>>> Kööpenhaminan taajuuskonferenssissa 1948.  Eli se oli voimassa 
>>> 50-60-luvuilla.  Se oli itse asiassa otettu käyttöön Euroopassa jo
>> 1929 Brysselin konferenssissa.  Amerikkaan jäi 10 kHz kanavajako, 
>> mikä siellä on edelleen käytössä.
>>>
>> Jossakin vaiheessa (lähdeteoksia ei ole nyt käsillä) kanavia 
>> nykäistiin kilohertsi ylöspäin, esim. silloinen Turku 962 kHz -> 963 
>> kHz, Luxemburg
>> 1439 -> 1440 jne. Samalla korjattiin muutamia epäsäännöllisyyksiäkin.
>> (Sen jälkeen kaikki kanavataajuudet ovat 9:n monikertoja eli 
>> yhdeksällä jaollisia lukuja.) Olisiko sittenkin näin pieni muutos 
>> voinut vaikuttaa jotain, osaltaan?
>>
> Seuraavat tiedot ovat suoraan päästäni, siis epäluotettavia mutta 
> mahdollisesti jopa lähes oikeita:
>
> Keskiaaltojen taajuusmuutos tapahtui syksyllä 1978 ja siinä Euroopan, 
> Afrikan ja Lähi-Idän asemien taajuus (pääsääntöisesti) kasvoi 1 kHz.
> Aasia
> ja (valtaosin) Oseania siirtyivät kymmenjaosta ysijakoon eli 
> "eurooppalaiskanaville" (tämä taisi Suomen dixareille olla suurin ja 
> pahin muutos asiassa?!). Amerikka säilytti entisen kymppikanavajakonsa.
>
> 73
>
> RV
>
>
> -- Risto Vähäkainu
> koordinaattori
> Helsingin yliopisto
> Tietotekniikkaosasto/sovelluspalvelut
> p. 09-191 23133
> mp. 050-529 2909
> ______________________________________________________________________
> _
> ____________
> Ennakkotilaa WRTH 2007 nyt:
> http://www.amazon.com/exec/obidos/ASIN/0953586499/hardcoredxcom/
> -----------------------------------------------------------------
> DX mailing list
> DX@xxxxxxxxxxxxx
> http://arizona.hard-core-dx.com/mailman/listinfo/dx
> _______________________________________________
>
> THE INFORMATION IN THIS ARTICLE IS FREE. It may be copied, distributed 
> and/or modified under the conditions set down in the Design Science 
> License published by Michael Stutz at 
> http://www.gnu.org/licenses/dsl.html


___________________________________________________________________________________
Ennakkotilaa WRTH 2007 nyt:
http://www.amazon.com/exec/obidos/ASIN/0953586499/hardcoredxcom/
-----------------------------------------------------------------
DX mailing list
DX@xxxxxxxxxxxxx
http://arizona.hard-core-dx.com/mailman/listinfo/dx
_______________________________________________

THE INFORMATION IN THIS ARTICLE IS FREE. It may be copied, distributed and/or modified under the conditions set down in the Design Science License published by Michael Stutz at http://www.gnu.org/licenses/dsl.html

___________________________________________________________________________________
Ennakkotilaa WRTH 2007 nyt:
http://www.amazon.com/exec/obidos/ASIN/0953586499/hardcoredxcom/
-----------------------------------------------------------------
DX mailing list
DX@xxxxxxxxxxxxx
http://arizona.hard-core-dx.com/mailman/listinfo/dx
_______________________________________________

THE INFORMATION IN THIS ARTICLE IS FREE. It may be copied, distributed
and/or modified under the conditions set down in the Design Science License
published by Michael Stutz at http://www.gnu.org/licenses/dsl.html