[Date Prev][Date Next][Thread Prev][Thread Next][Date Index][Thread Index]
Re: [DX] K9AY-antennista
At 12:07 15.8.2000 +0300, you wrote:
kenellä on käytössä Wellbrookin K9AY-antenni?
MR, sinulla muistaakseni on?!
On joo ja MTM:llä myös. Onko muita? Minäkin olisin kiinnostunut kuulemaan
muiden kommentteja, koska en pidä sitä ihan niin ihmeantennina kuin
amerikkalaiset. JP, oletko hankkinut sen? JUS, joko olet aloittanut sen
rakentamisen?
- onko sovitin- ja vahvistinboxille muita valmistajia
En ole kuullut muista.
- voiko ne tehdä itse, ts. löytyykö piirikaavioita tai jopa piirilevykuvia
(netistä?)
Rakennusohjeet pitäisi löytyä
http://www.arrl.org/tis/info/recwire.html
Jos Vactrolin saa jostain, itse rakentamalla säästää kyllä pitkän pennin.
Wellbrookin hinta on kova, mutta toisaalta on työn jälki ja palvelukin hyvää.
Antennin teho kait perustuu vaiheistuksen avulla saatavaan takakeilan tai
muun vastaanottosuuntakeilan
poistoon?
Näin kai se menee. Käytännössä toimii kuten perinteinen kehäantenni, ainut,
että antennia "käännetään" elektronisesti ja minimi on yksi- eikä
kaksipuolinen.
Onko sillä kuitenkin joku tietty suunta/suunnat, josta/joista se
vastaanottaa signaaleja parhaiten?
Ei. Voi ajatella, että vastaanottosuunta on ikäänkuin 3/4 koko ympyrän
sektorista ja 1/4 on kerrallaan minimissä. Tätä minimiä sitten käännellään.
Kahdella loopilla saadaan minimi neljään ilmansuuntaan, neljällä kahdeksaan.
Pystytkö Mane sanomaan, tai joku muu, minkäpituista lanka-antennia K9AY
vastaa keskiaalloilla? 100 m? 500 m?
Ihan arviolta sanottuna keskiaaltojen yläpäässä se vastaa ehkä 200 metrin
lankaa. Mutta alle 1000 kHz:n taajuuksilla signaali on jo vahvistettunakin
aika heikko, 100 metrin lanka taitaa olla parempi, en ole testannut sen
pituisella. Mutta 400 metrin langalle se häviää koko keskiaaltoalueella.
Miten K9AY nappaa matalan tulokulman (jenkit jne.) omaavia signaaleja?
Kyllä se ihan hyvin niitäkin nappaa. HLAZ:lla testailin, ja siinä ei
merkittävästi hävinnyt 400 m:n langalle.
Ilmeisesti Wellbrookin 125 punnan hintaiseen pakettiin ei kuulu
antennilankaa, syöttökoaksiaalista puhumattakaan. Minkälainen lanka olisi
parasta antennilangaksi, pitääkö olla kirkasta kuparivaijeria?
Aikaisemmin kuului koksi, ei enää. Lisäksi tarvitaan parikaapeli relettä
varten.
Minä laitoin 2,5 mm2:n säikeistä muovipäällystettyä kuparilankaa.
Millä korkeudella pitää antennielementtien vaakaosat olla, ilmeisesti ei
ainakaan ihan maan pinnalla?
Vähintään puoli metriä maanpinnan yläpuolella. En tiedä sitten, miten lumi
itse asiassa vaikuttaa. Omassani laitoin alaosat metrin korkeudelle, mutta
kyllähän ne viime talvena hangen alle jäi.
Maksimikorkeus (voiko olla jopa 2-3 m, jotta ihmiset mahtuu kulkemaan ali)?
Voi olla, että se jo voimistaa lähialueen häiriöasemia. George Maroti pitää
listaa tästä antennista osoitteessa http://www.egroups.com/group/K9AYloop
Sieltä löytyy paljon vanhoja postauksia, mutta tästä en muista
keskustellun. Pistäpä amerikkalaisille kysymys!
Olen huomannut, että maadoitus on kaiken A ja O. Sen pitää olla
symmetrisesti keskellä antennia. Nyt minulla on yksi kuparisauva keskellä
ja siitä maatasot looppien alla. Nyt minimi alkaa löytyä, mutta
terävyydessä on vielä toivomisen varaa. Valitettavasti kuparisauvaa ei
peruskallion takia saa kuin puolen metrin syvyyteen. Pitäisiköhän kokeilla
bentoniittimaadoitusta, onko sitä kukaan Suomessa kokeillut?
Hieman tässä kuitenkin on tullut se vaikutelma, että on kyseessä
yliarvostettu ja Amerikkaan paremmin sopiva antenni. Antenni on kuitenkin
suunniteltu 160 m:n amatöörialueelle ja teoriassa loopin kehän (30 m)
pitäisi olla neljäsosa-aallonpituuden luokkaa. 200 metrillekin se tekee 50
m, joten alkaa olla melkoinen rakennelma. Mutta jos tilaa on, sitä
kannattaa varmasti kokeilla, signaalitasokin tietysti kohenee loopin koon
mukaan. Lisäksi ratkaiseva ero meidän ja USA:n välillä on, että meillä
häiriöasemat tulevat enempi tai vähempi yhdestä suunnasta, etelästä, ja ne
ovat monesti todella voimakkaita pinta- ja avaruusaallon sekoituksia. Ei
NRK 1314:n signaalissa paljon 20 dB:n vaimennusta huomaa! USAssa
häiriöasemat tulevat joka suunnasta ja signaalit yleensä kohtuullisia
pinta-aaltosignaaleja. Mutta ei tämä tilanpuutteesta kärsivälle kuitenkaan
mikään huono keskiaaltoyleisantenni ole. Kunhan testaillaan ja päästään
maksimin ohi, niin sitten ollaan viisaampia.
Lopuksi yhteenveto suunnittelijan alkuperäisestä artikkelista:
The K9AY Terminated Loop, A Compact Directional Receiving Antenna By Gary
Breed, K9AY (Source: QST, September 97, pp. 43-46)
Abstract: Describes a directional receiving antenna for low band use which
is smaller than an EWE but provides equal performance. It is switchable
through four quadrants.
Digest: From the earliest days of radio, low-band operators have valued
directional receiving antennas, such as the Beverage, for their ability to
reduce both QRM and QRN arriving from the back side. Beverages require lots
of real estate, so the EWE array described by WA2WVL in QST Feb 95 was a
great step forward since it could be erected on a modest size lot. Now,
K9AY has gone farther and describes an antenna that can be erected in
almost any back yard and provides performance equal to that of a EWE.
The terminated loop, simply stated, is a vertical loop of wire, grounded at
the bottom center. The loop is fed at the bottom, through a 9:1 transformer
connected between a ground stake and one side of the loop. The other end of
the loop wire is connected to the same stake through a load resistor. The
optimum value of the resistor is between about 390-ohms and 560-ohms,
depending somewhat on ground resistance and also which band is in use. At
the author's location, 390-ohms gives optimum front-to-back ratio on
160-meters, and 560-ohms is optimal for 80-meters. A value of 470
represents a compromise that is reasonably effective on both bands.
The shape of the loop is not critical. The author's loop is essentially a
triangle with a 30-foot (9.1-m.) horizontal base near the ground and an
apex supported atop a 25-foot (7.6-m.) pole. Two of these loops are erected
using the same pole and ground stake, oriented 90-degrees from each other.
A switch box containing relays is mounted on the ground stake and a
four-position selector switch in the shack allows the operator to switch
the feedline between either side of either antenna, and the load resistor
to the corresponding opposite side, so as to select azimuth quadrants. The
direction of maximum gain is in line with the plane of the loop and toward
the side containing the feedline.
The size of the loop is also not critical. Larger ones capture greater
signal voltage, but also more noise, so the signal-to-noise ratio is
unchanged. If the loop is too small, a low-noise preamplifier may become
necessary. The author's antenna provides ample signal strength on both the
160- and 80-meter bands without a preamplifier.
The author ends the article with a suggestion that he has not tried. The
terminated loops are sufficiently small that it would be easy to build a
four-square array of them. This would greatly increase F/B ratio and also
narrow the forward lobe substantially. One would have to remember to switch
the direction of each component whenever that of the whole array is switched.
_______________________________________________
DX mailing list
DX@xxxxxxxxxxxxxxxx
http://www2.hard-core-dx.com/mailman/listinfo/dx