Vs: VS: [DX] vaiheistuskokeiluja
[Date Prev][Date Next][Thread Prev][Thread Next][Date Index][Thread Index]

Vs: VS: [DX] vaiheistuskokeiluja




>>> Tuomo Waara <tuomo.waara@xxxxxxxx> 12.09.2000 09:00 >>>


-----Alkuperäinen viesti-----
Lähettäjä:	Martti Karimies [SMTP:martti.karimies@xxxxxxxxxxxxxx] 
Lähetetty:	11. syyskuuta 2000 17:01
Vastaanottaja:	dx@xxxxxxxxxxxxxxxx 
Aihe:	[DX] vaiheistuskokeiluja

Tervehdys,

viikonloppuna ei ollut kovin kummoisia kelejä, vaikka mm. JOIF ja JOLF 
kuuluivatkin suht. hyvin. Veivailin kuitenkin MFJ:tä parina iltana testaten 
uusia antennikombinaatioita. Nyt tuplabeveragen langat  kulkevat n. 8 metrin 
päässä toisistaan ja pituuseroa niillä on n. 6 metriä. Sivuilta ja takaa 
tulevat häiritsevät asemat pystyy nollaamaan kuulumattomiin nyt lähes kaikilla 
taajuuksilla. Yllättävintä/oudointa tässä on se, että nollakohta on lähes aina 
sama ja nuppeja ei tarvitse veivata laidasta laitaan. Vaiheistuksen kääntö 180 
astetta muuttaa nollan maksimiksi. Päätevastukseton antenni antaa pelivaraa 
silloin, kun haluttukin asema meinaa hävitä kuulumattomiin vaiheistettaessa 
samasta suunnasta kuuluvaa häiritsevää asemaa. Eli jotenkin vaikuttaa siltä, 
että näiden kahden lähes identtisen langan vaiheistus vaikuttaa samalla tavalla 
samasta suunnasta kuuluviin kauko- ja lähiasemiin.

Laitteenhan pitäisi parhaiten tehota pinta-aaltoihin ja niin se tekeekin. Kuka 
selittäisi sen, miksi se tehoaa niin hyvin myös avaruusaaltoihin. Esim. 1557 
Family Radio ja VOA 1575 menevät ja tulevat lähes samalla tavalla kuin 
lähiasematkin. Vaiheistuksellahan voidaan kaksilankaisen beveragen 
suuntaavuutta parantaa sekä vahvistaa haluttuja asemia.  Eli tästäkö on kyse? 
Onko kahden identtisen langan vaiheistus tehnytkin antennikombinaatiosta lähes 
aidon tuplabeveragen?

Verrattaessa vaiheistuksen vahvistusta preselektorin vahvistukseen, voi sanoa 
vaiheistuksen olevan useinmiten suurempi ja myöskin parempi vaihtoehto, koska 
sillä voi poistaa paikallisia häiriöitä + häiritseviä asemia.


Vastauksia eksperteiltä toivoen,

MKA

Menen tänä syksynä vielä kerran Livolle ja tällä kertaa rakennan kunnon 
kaksilankabeveragen joka viimeksi jäi tekemättä

Tervehdys Kiovasta,

Lankojen pituudet ovat n. 180 ja n. 174 metriä, ne ovat ns. aavikkoantenneja kulkien alun loivan laskun jälkeen pellon pinnalla. Langat on suunnattu 85 asteeseen, eli niillä pitäisi kuulua Taiwan, Philippiinit ja Thaimaa. Toki langat ovat liian lyhyet ollakseen kunnolla suuntaavia, mutta kun ne on viivasuoraan vedetty on niillä kuitenkin melko hyvä suuntaavuus. MFJ 1026:n käyttöohjeessa kerrottiin, että langat eivät saisi olla kauempana toisistaan kuin 1/8 aallonpituutta. Muistan joskus lukeneeni, että tuplabeveragen lankojen etäisyys on vain jotakin kymmeniä senttejä ja minulle tuo 8 metriä tulee sopivien lähtöpisteiden kautta. Vaiheistettaessa paras lopputulos saadaan kun kummallakin langalla samat asemat kuuluvat samalla tavalla. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että lankojen on oltava suht. lähellä toisiaan, mistä tullee tuo MFJ:n ohjekin. En pääse kotiolosuhteissa koittamaan tuota 8 metriä pienenpää etäisyyttä, mutta ajattelin Livolla laittaa langat vain parin metrin päähän tosistaan. Saapa sitten nähdä miten äijän käy. Olisikohan se muistaakseni 45 sentin etäisyys tuplalankojen välillä ehdoton minimi, jonka jälkeen langat alkavat "häiritä" toisiaan. 

Preselektorissa käytetty dempparilanka toimii parhaiten silloin, kun se eroaa varsinaisesta kuunteluun tarkoitetusta pää-antennista selvästi, vaiheistuksessa näyttää asia olevan toisin.
 
Päätevastusten arvot ovat nyt 620 ja 470 Ohmia. Apurina toiminut nuorin poika antoi alussa väärän arvon (340), mutta tämä 620 on toiselle langalla oikea. Vaikka lankojen fyysiset erot ovat todella pienet, on niillä kuitenkin eroa. Mm. Family Radio 1557 tulee jonkin verran paremmin lyhyemmällä langalla jossa on suurempi päätevastus, mutta niin sillä kuuluu myöskin Pori 963 paremmin.  Aivan pienetkin muuttujat (koksisyötön ja sovitusmuuntajan erot) näyttävän vaikuttavan langan toimintaan jo niin, että eron kuulee.

MKA

Tervehdys länsirajalta.
Varsin mielenkiintoisia tietoja "protosta".  Mitkä muuten olivat tarkalleen 
lankojen pituudet, suunta,
ja mihin mitoitukseen perustui tämä kokeilemasi vaiheistus ?  Esim. 
vertikaaleja vaiheistettaessa
on antennien välit oltava tarkalleen oikeat, samoin kelat ja viiveet, jotta 
haluttu sähköinen ominaisuus saadaan
aikaan. Oliko päätevastus minkä kokoinen ??
terv. Tuomo Waara

_______________________________________________
DX mailing list
DX@xxxxxxxxxxxxxxxx 
http://www2.hard-core-dx.com/mailman/listinfo/dx 
_______________________________________________

Copyright (c) 2000 Hard-Core-DX.com

Permission is granted to copy, distribute and/or modify this document under the 
terms of the GNU Free Documentation License, Version 1.1 or any later version 
published by the Free Software Foundation; with no Invariant Sections, no 
Front-Cover Texts, and no Back-Cover Text. A copy of the license is available 
in http://www.gnu.org/copyleft/fdl.txt.
_______________________________________________
DX mailing list
DX@xxxxxxxxxxxxxxxx 
http://www2.hard-core-dx.com/mailman/listinfo/dx 
_______________________________________________

Copyright (c) 2000 Hard-Core-DX.com

Permission is granted to copy, distribute and/or modify this document under the terms of the GNU Free Documentation License, Version 1.1 or any later version published by the Free Software Foundation; with no Invariant Sections, no Front-Cover Texts, and no Back-Cover Text. A copy of the license is available in http://www.gnu.org/copyleft/fdl.txt.
_______________________________________________
DX mailing list
DX@xxxxxxxxxxxxxxxx
http://www2.hard-core-dx.com/mailman/listinfo/dx
_______________________________________________

Copyright (c) 2000 Hard-Core-DX.com

Permission is granted to copy, distribute and/or modify this document under the terms of the GNU Free Documentation License, Version 1.1 or any later version published by the Free Software Foundation; with no Invariant Sections, no Front-Cover Texts, and no Back-Cover Text. A copy of the license is available in http://www.gnu.org/copyleft/fdl.txt.