[Date Prev][Date Next][Thread Prev][Thread Next][Date Index][Thread Index]
Vs: VS: [DX] vaiheistuskokeiluja
>>> Tuomo Waara <tuomo.waara@xxxxxxxx> 12.09.2000 09:00 >>>
-----Alkuperäinen viesti-----
Lähettäjä: Martti Karimies [SMTP:martti.karimies@xxxxxxxxxxxxxx]
Lähetetty: 11. syyskuuta 2000 17:01
Vastaanottaja: dx@xxxxxxxxxxxxxxxx
Aihe: [DX] vaiheistuskokeiluja
Tervehdys,
viikonloppuna ei ollut kovin kummoisia kelejä, vaikka mm. JOIF ja JOLF
kuuluivatkin suht. hyvin. Veivailin kuitenkin MFJ:tä parina iltana testaten
uusia antennikombinaatioita. Nyt tuplabeveragen langat kulkevat n. 8 metrin
päässä toisistaan ja pituuseroa niillä on n. 6 metriä. Sivuilta ja takaa
tulevat häiritsevät asemat pystyy nollaamaan kuulumattomiin nyt lähes kaikilla
taajuuksilla. Yllättävintä/oudointa tässä on se, että nollakohta on lähes aina
sama ja nuppeja ei tarvitse veivata laidasta laitaan. Vaiheistuksen kääntö 180
astetta muuttaa nollan maksimiksi. Päätevastukseton antenni antaa pelivaraa
silloin, kun haluttukin asema meinaa hävitä kuulumattomiin vaiheistettaessa
samasta suunnasta kuuluvaa häiritsevää asemaa. Eli jotenkin vaikuttaa siltä,
että näiden kahden lähes identtisen langan vaiheistus vaikuttaa samalla tavalla
samasta suunnasta kuuluviin kauko- ja lähiasemiin.
Laitteenhan pitäisi parhaiten tehota pinta-aaltoihin ja niin se tekeekin. Kuka
selittäisi sen, miksi se tehoaa niin hyvin myös avaruusaaltoihin. Esim. 1557
Family Radio ja VOA 1575 menevät ja tulevat lähes samalla tavalla kuin
lähiasematkin. Vaiheistuksellahan voidaan kaksilankaisen beveragen
suuntaavuutta parantaa sekä vahvistaa haluttuja asemia. Eli tästäkö on kyse?
Onko kahden identtisen langan vaiheistus tehnytkin antennikombinaatiosta lähes
aidon tuplabeveragen?
Verrattaessa vaiheistuksen vahvistusta preselektorin vahvistukseen, voi sanoa
vaiheistuksen olevan useinmiten suurempi ja myöskin parempi vaihtoehto, koska
sillä voi poistaa paikallisia häiriöitä + häiritseviä asemia.
Vastauksia eksperteiltä toivoen,
MKA
Menen tänä syksynä vielä kerran Livolle ja tällä kertaa rakennan kunnon
kaksilankabeveragen joka viimeksi jäi tekemättä
Tervehdys Kiovasta,
Lankojen pituudet ovat n. 180 ja n. 174 metriä, ne ovat ns. aavikkoantenneja kulkien alun loivan laskun jälkeen pellon pinnalla. Langat on suunnattu 85 asteeseen, eli niillä pitäisi kuulua Taiwan, Philippiinit ja Thaimaa. Toki langat ovat liian lyhyet ollakseen kunnolla suuntaavia, mutta kun ne on viivasuoraan vedetty on niillä kuitenkin melko hyvä suuntaavuus. MFJ 1026:n käyttöohjeessa kerrottiin, että langat eivät saisi olla kauempana toisistaan kuin 1/8 aallonpituutta. Muistan joskus lukeneeni, että tuplabeveragen lankojen etäisyys on vain jotakin kymmeniä senttejä ja minulle tuo 8 metriä tulee sopivien lähtöpisteiden kautta. Vaiheistettaessa paras lopputulos saadaan kun kummallakin langalla samat asemat kuuluvat samalla tavalla. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että lankojen on oltava suht. lähellä toisiaan, mistä tullee tuo MFJ:n ohjekin. En pääse kotiolosuhteissa koittamaan tuota 8 metriä pienenpää etäisyyttä, mutta ajattelin Livolla laittaa langat vain parin metrin päähän tosistaan. Saapa sitten nähdä miten äijän käy. Olisikohan se muistaakseni 45 sentin etäisyys tuplalankojen välillä ehdoton minimi, jonka jälkeen langat alkavat "häiritä" toisiaan.
Preselektorissa käytetty dempparilanka toimii parhaiten silloin, kun se eroaa varsinaisesta kuunteluun tarkoitetusta pää-antennista selvästi, vaiheistuksessa näyttää asia olevan toisin.
Päätevastusten arvot ovat nyt 620 ja 470 Ohmia. Apurina toiminut nuorin poika antoi alussa väärän arvon (340), mutta tämä 620 on toiselle langalla oikea. Vaikka lankojen fyysiset erot ovat todella pienet, on niillä kuitenkin eroa. Mm. Family Radio 1557 tulee jonkin verran paremmin lyhyemmällä langalla jossa on suurempi päätevastus, mutta niin sillä kuuluu myöskin Pori 963 paremmin. Aivan pienetkin muuttujat (koksisyötön ja sovitusmuuntajan erot) näyttävän vaikuttavan langan toimintaan jo niin, että eron kuulee.
MKA
Tervehdys länsirajalta.
Varsin mielenkiintoisia tietoja "protosta". Mitkä muuten olivat tarkalleen
lankojen pituudet, suunta,
ja mihin mitoitukseen perustui tämä kokeilemasi vaiheistus ? Esim.
vertikaaleja vaiheistettaessa
on antennien välit oltava tarkalleen oikeat, samoin kelat ja viiveet, jotta
haluttu sähköinen ominaisuus saadaan
aikaan. Oliko päätevastus minkä kokoinen ??
terv. Tuomo Waara
_______________________________________________
DX mailing list
DX@xxxxxxxxxxxxxxxx
http://www2.hard-core-dx.com/mailman/listinfo/dx
_______________________________________________
Copyright (c) 2000 Hard-Core-DX.com
Permission is granted to copy, distribute and/or modify this document under the
terms of the GNU Free Documentation License, Version 1.1 or any later version
published by the Free Software Foundation; with no Invariant Sections, no
Front-Cover Texts, and no Back-Cover Text. A copy of the license is available
in http://www.gnu.org/copyleft/fdl.txt.
_______________________________________________
DX mailing list
DX@xxxxxxxxxxxxxxxx
http://www2.hard-core-dx.com/mailman/listinfo/dx
_______________________________________________
Copyright (c) 2000 Hard-Core-DX.com
Permission is granted to copy, distribute and/or modify this document under the terms of the GNU Free Documentation License, Version 1.1 or any later version published by the Free Software Foundation; with no Invariant Sections, no Front-Cover Texts, and no Back-Cover Text. A copy of the license is available in http://www.gnu.org/copyleft/fdl.txt.
_______________________________________________
DX mailing list
DX@xxxxxxxxxxxxxxxx
http://www2.hard-core-dx.com/mailman/listinfo/dx
_______________________________________________
Copyright (c) 2000 Hard-Core-DX.com
Permission is granted to copy, distribute and/or modify this document under the terms of the GNU Free Documentation License, Version 1.1 or any later version published by the Free Software Foundation; with no Invariant Sections, no Front-Cover Texts, and no Back-Cover Text. A copy of the license is available in http://www.gnu.org/copyleft/fdl.txt.