Aloitin dx-kuuntelun vuonna 1979, jolloin myös
innokkasti keräilin kortteja ym. kamaa.. jotkut "verifioinnit" sain jo
tuolloin - näin myöhemmin ajatellen - heppoisin perustein. Kuitenkin itse
pyrin rehellisyyteen, eli tunnistin asemat, jotka saivat
raporttejani.
Nyt, luettuani jo harrastukseni alkuajoista
dx-kuuntelun asemille tuottamista vaivoista, olen 10v ajan tyytynyt siihin
iloon, jonka uuden aseman kuuleminen tuottaa. Arkielämässäni ei
kuuntelumahdollisuutta ole, mutta kaikki lomani (syys-, joulu- ja hiihto-) paria
poikkeusta lukuunottamatta olen viettänyt mökillä nauttien dx-kuuntelusta
sinällään. Olen vihkooni kerännyt lokeja ja oppinut lisää arvaamattomista
kelivaihteluista lähettämättä raporttiakaan. Olen ollut - ja olen - tyytyväinen
aina uuden aseman kuultuani (vaikkei se tosiaankaan jokapäiväistä ole) ja siinä
harrastuksen perimmäinen ilo onkin: uutta jostain kaukaa...
Ei tarvitse miettiä allekirjoittajan "oikeuksia",
postinkulkua, väärennöksiä, tulkintoja, pisteitä, kilpailijoita, "mikä on
hyväksyttävä verifiointi"... Silti kaikki kunnia
keräilijöille, koska heidän lokauksensa ja saavutukset (naurettavine
väittelyineenkin) antavat apua ja vinkkiä meille muillekin.
Tässäpä tämän perjantain vuodatus.
Hyvät joulut kaikille!
|